tiistai 14. elokuuta 2012

Atopiasilmä

Turvonnut hilsesilmä

Olen jo lapsena kärsinyt atooppisesta ihottumasta, mutta se saatiin hoidettua pahoilla myrkyillä, eikä atopia muistuttanut itsestään ennnen kuin aikuisena. Koko ikäni olen kuitenkin kärsinyt erilaisista pikkuallergioista: esim. koskettuani mitä tahansa (likaista, pölyistä, multaista, hedelmäistä, eläimellistä) sormillani ja sen jälkeen huuliani, nousee huuliini välittömästi kutisevat valkoiset paukamat. Ihanaa, eikö totta?

Sen kanssa olen kuitenkin oppinut elämään ja siedätys on tässäkin päivän sana! Vietettyäni viikon koiraperheessä, saattaa nenälläni jo pystyä hengittämään ilman allergialääkkeiden nappailuja.

Ihottuma on taas toinen juttu! Sitä en siedä lainkaan, ainakaan kasvoissa, turhamaisuuttani tietenkin. Ilo olikin ylimmillään, kun aikuisiälläni atopia puhkesi uudestaan (n. 5 vuotta sitten). Silloin sain lääkäristä taas oivat kortisonivoiteet, joilla atopia aina hetken pystyi kurissa.

Kyllästyin lopulta ihoni jatkuvaan ohentamiseen ja päätin etsiä paremman ratkaisun. Ja se löytyi yllättävän helposti: viljattomuus! Lopetettuani viljojen syönnin kertalaakista, loppui atopiakin kuin salamaniskusta, eikä siitä olla kuultu sen koommin. Paitsi NYT.

Vau, silmiin on kasvanut uusia poimuja.

Joskus talvisin saattaa ohuempi silmäluomen iho olla hieman kuivempi muuta kasvon ihoa, mutta silloin se ei kuitenkaan turpoa, kutise, hilseile, kutise, turpoa, kuten nyt. Kyse on siis atooppisesta ihottumasta. 

Olen kokeillut kaikenmaailman voiteita, selannut nettiä ja yrittänyt etsiä mahdollista pelastusta. Kortisonia en silmien ympärille halua laittaa, vaikka tiedänkin sen auttavan hetkellisesti. Apteekista ostin jotain überkallista voidetta, jota juurikin atooppisille silmänympäryksille suositeltiin --> ei mitään vaikutusta. 
Hyödyttömät ruojat

Poistin jopa rakastamani kynsilakat kynsistä, kun ne
jossain keskustelupalstalla demonisoitiin atopian aiheuttajaksi.

Nyt otetaan siiis rankat keinot käyttöön, joka kylläkin pelottaa ja pirusti pelottaakin. Nimittäin suolaliuos! Ihottuman taltuttajaksi (ja muutenkin kuivan ihon hoitajaksi) on suositeltu suolaliuosta mm. täällä ja minä aion kokeilla sitä. Tulkoon kirvely, tulkoon itku, mutta kaikki keinot otetaan nyt käyttöön!


Olisiko tästä auttajaksi?
Purkkiin laitetaan siis suolaa ja vettä ja annetaan suolan liueta veteen. Suihkun jälkeen, rasvaamisen sijasta, iholle sivellään suolavettä ja annetaan sen kuivua siihen. Tämän absurdin toimenpiteen tulisi kosteuttaa ihoa ja pelastaa jopa ihottumalta. Siinäpä luonnonkosmetiikkaa parhaimmillaan!

Tulos

Ennen suihkua itketti, tai ainakin näytti siltä.

Käytyäni suihkussa levitin pyyhkeellä suolavettä silmien ympärille ja koko kasvoille. Ja kyllähän se kirveli, mutta ei yhtä paljon kuin esim. erioilin laittaminen kuiviin ihokohtiin, vaan jollain lailla vaimeammin. Kirvely ei myöskään kestänyt yhtä kauaa. En laittanut suolan päälle mitään kosteusvoidetta ja odottelin mitä tapahtuisi.

Suolaliuoksen jälkeen. Jotain on tapahtunut?

Silmäluomieni turvotus on laskenut aikamoisesti, mutta hilsettä on vielä nähtävissä. Silmät eivät kuitenkaan kutise, eikä ihottuman olemassaoloa tiedosta koko aikaa. Tätä on jatkettava! Voi minä niin toivon, että tähän loppui täydellisen atopiantappajan etsintäni.



3 kommenttia:

  1. Hei! Olen kohtalotoverisi ja osuin sivuillesi laitettuani kuvahaun sanalla "atopia", Minäkin harrastan suolahaudehoitoja. Saanko antaa sinulle halvan ja tehokkaan hoitomuodon vinkin? Olen alkanut pestä kasvoni ja kaulani Aqualan L:llä ja laitan kouransilmään rasvan ohella myös pari teelusikkaa hienoa suolaa ja hieron "mällin" joka paikkaan; myös luomiin ja silmänympärysihoon, joka on minun "akilleen kantapääni". Huuhtelen "mällin" ja rasvaan ihon ja voin ehostaa normaalisti. Oletko kokeillut rasvoista Ceralan Plussaa?

    Hyvää ja kutisematonta kevätt!

    Nimim. Kohtalotoverisi Oulusta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kirjoittaja on poistanut tämän kommentin.

      Poista
    2. Heippa!

      Kiva saada kommentteja aiheesta (vaikkakaan ei niin kiva, että joudut atopiaa kestämään).

      Tämän talven olen onneksi saanut olla täysin tietämätön kaikista atopiavaivoista, sillä olen asunut _hieman_ kosteammassa ilmanalassa, Englannissa. Joululoman aikaan Suomessa käydessäni, tutut oireet yrittivät puskea takaisin.

      Mutta kiitos vinkistä! Olen kuullut kyllä ihorasvalla naaman pesusta, mutta suolan lisääminen suoraan siihen kuulostaa oikein passelilta idealta.

      Suolavettä käytän nykyään kasvovetenä ja se on ainakin pahimmat kuivumiset pitänyt aisoissa.

      retale

      Poista